Aurinkoinen, lämmin ja innovatiivinen päivä takana. Heti aamulla suuntasimme bussilla kaupungin keskustan ulkopuolelle Vinalopon sairaalaan. Sairaala on valtavankokoinen, yliopistosairaala, jossa on monia erikoisaloja ja paljon työntekijöitä sekä El Torretan opiskelijoita. Vaikuttava uudenkarhea sairaala, kaikin uusin laittein. Meille pidettiin ensin lyhyt perehdytys opiskelijaohjauksesta ja sen jälkeen kierrettiin lyhki- ja päiki- kirurgiassa.

 Sairaalakierroksen jälkeen takaisin La Torretan koululle, jossa meille esiteltiin koulun innovaatioita. Sähköpuolen opettaja oli tehnyt Lenny robotin, joka pystyi availemaan silmiään ja kommunikoimaan kahden opiskelijan kanssa. Robotti oli isompi kuin Lahdessa käytössä olevat Zorat, mutta yhtä vaikuttava kumean äänen kanssa. Se oli myös varsinainen ihme ja innostus espanjalaisessa maailmassa. Hieno! Lisäksi meille kerrottiin ja esiteltiin klovni, joka kiersi eri hoitapaikoissa ilahduttamassa ikääntyneitä asiakkaita. Tanja jopa pukeutui klovniksi :)

Illalla nautimme päivällisen farewell meiningilla erittäin kauniissa ja elegantissa ravintolassa. Nautimme 6 ruokalajin erittäin esteettisen ja maukkaan päivällisen, osallistuimme espanjalaiseen tietovisaan ja pidimme hauskaa. Samalla hiukan haikeina lopettelimme viikon kestänyttä kehittämismatkaa Espanjaan.

 

Reissu päättyy lauantaina kaikkien osallistujien kohdalta, kävelykilometrejä tuli jokaiselle paljon. erinomainen ja helposti toteutettava innovaatio löytyi Vinalopon sairaalan käytäviltä: punaiset askeleet kilometrin matkalla ja välietapit myös merkittyinä. Käy myös jokaiseen kouluun hoitoon&huolenpitoon, kuntoutumisen tukemiseen ja osaamisaloihin vinkkinä vaikka verisuonisairauksia sairastavan asiakkaan kuntoutumisen ohjaamiseen tai vaikka pulssin mittaamisen 300m kävelyn tai juoksun päätteeksi. Haastamme kaikki osallistujat merkkaamaan koulun käytäville nämä jalat ja etapit.

Espanja 4.10.2017,

Tänään aamumme alkoi vierailulla Raval Health Centressä, joka on perusterveydenhuollon yksikkö hyvin lähellä IES La Torretan koulua. Yksikössä pääsimme tutustumaan hammaslääkärin vastaanotolle, kurkistimme fysioterapiahuoneeseen, perhevalmennushuoneeseen, hoitajan vastaanottotilaan sekä laboratorioon. Kiinnitimme vierailumme aikana huomiota tilojen rauhallisuuteen, siisteyteen ja viihtyisyyteen. Kuulimme että vastaanotot ovat asiakkaille täysin ilmaisia ja hoitoon pääsee nopeasti. Tarvittaessa lääkäri tekee kotikäyntejä! 

Käynnin yhteydessä saimme nauttia perinteisiä espanjalaisia herkkuja horchata et fartons.

Kävelimme Vinalopo-joen yli seuraavaan tutustumiskohteesemme, San Jose Asylumiin. Se on kirkon ylläpitämä suurehko ikäihmisten asumisyksikkö. Asukkaita kodissa on 145 ja nunnat huolehtivat paikan toiminnasta. Miehet ja naiset on jaettu eri siipiin, mutta avioparit nukkuvat ja syövät yhdessä. Jokaisessa vuorossa on yksi sairaanhoitaja nunnien ja vapaaehtoistyöntekijöiden lisäksi. Lääkärillä on vastaanotto joka arkipäivä aamuisin. Asuintilojen yhteydessä on myös upea kirkko. IES La Torretan hoitotyön opiskelijat käyvät ajoittain askartelemassa ja laulamassa asiakkaiden kanssa, mutta varsinaista työssäoppimista siellä ei tehdä.

Tutustumiskäyntien jälkeen menimme lounaalle El Canto -ravintolaan, josta matka jatkui koululle. Lopuksi keskustelimme projektin kulusta ja Unkariin workshopin järjestelyistä.

Päivä oli antoisa ja aurinkoinen. Tiesittekö muuten että Elchessä on yli 200 000 palmua, eli lähes yhtä paljon kuin asukkaita!

Mervi & Nina 

Espanja Elche 3.10.2017

Tiistai 3.10 2017

Tiistaiaamu alkoi aamiaisella, ja yhteisellä kokoontumisella hotellin aulaan. Tästä jatkoimme yhdessä La Torreta High Schooliin. Koululla espanjalaiset esittelivät Espanjan koulutussysteemiä. Ohessa kuva Espanjan koulutusjärjestelmästä.

Eroja suomalaiseen koulutusjärjestelmään ovat muun muassa seuraavat:
- esikoulua käydään 3-6 vuoden iässä
- varsinainen koulu aloitetaan jo 6 vuoden iässä
- peruskoulua käydään 16 vuoden ikäiseksi
- sen jälkeen valittavana ammatillisessa koulutuksessa on kaksi opintopolkua:
a) erityistä tukea tarvitseville
b ) muille opiskelijoille

Tämän jälkeen "muut opiskelijat" voivat valita opiskelupolun jolla etenevät, näitä ovat Dual-malli (työssä ja koulussa) ja Perusmalli (koulussa 1,5 vuotta ja sen jälkeen työssäoppimassa 4 kuukauden ajan). Mikäli heillä on edellytyksiä, he voivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakouluun ja yliopistoon saakka.

Tämän jälkeen kiersimme koululla erilaisissa workshopeissa jossa opiskelijat esittelivät meille omaa tutkintoaan, ja näimme heidän luokkahuoneitaan ja käyttämiään hoito- ja työvälineitä.

11.00-13.00 Vierailimme Specialized an Intergral Care Unit sairaalassa. Sairaala jakautuu kahteen eri rakennukseen, toisessa on osastototoimintaa ja toisessa Suomen vastaavaa päiki-,  lyhki- ja poliklinikkatoimintaa, sekä kemoterapiaa. Siraala on suuri ja sieltä löytyvät lähes kaikki erikoisalat.

13.30-15.00 Yhteinen lounas El Canto ravintolassa.

15.00 alkaen meillä oli opastettu kierros Elchen kaupunkiin ja historiaan liittyen.

16.45 alkaen meillä oli kierros Museu de la Festassa ja tämän jälkeen poikkesimme vielä Basilica de SantaMaria kirkossa.

Päivä oli raskas, mutta antoisa ja mielenkiintoinen.

Tämän päivän blogivuorossa olivat Heidi ja Arja Suomen diakoniaopistosta Lahden kampukselta. 

Maanantai 2.lokakuuta 2018, Welcome to Elx (Elche)
Saavuimme tänne Espanjaan jo eilen. Kaikki hankkeen osallistujat ovat majoittuneet kauniiseen periespanjalaiseen Hotel Milenioon. Värikästä terrakottaa, savea, kiviä, palmuja ja kuivista kuivinta maaperää on jokapuolella näkyvillä. Ja hiukan hiostavaa, ehkä +25 astetta lämmintä.

Aamu alkoi hotellin hurjan hyvällä aamupalalla, jonka jälkeen kävelimme lähellä olevalle host-koululle, La Torreta High Schooliin. Siellä kaksi enkun opettajaa otti meidät huomiinsa. Koulun rehtori piti lyhyen ja määrätietoisenkin tervetuliaispuheen, jonka jälkeen opiskelijoiden vanhemmat tarjoilivat meille kuumaa suklaata -jep todellakin, lämmintä sulatettua suklaata, ihan kuin suklaavanukasta lämpimänä, sekä paikallista pullaa, tuoreita taateleita, granaattiomenaa ja muita hedelmiä.

Sitten kierrokselle kampusalueelle, joka oli 70-luvulla valmistunut. Pieniä, perusespanjalaisia, keltaisia kivitaloja, joita ympäröi kapeat betoni- ja palmukujaset. Niin erilaiset kuin Suomessa, Porvoossa, Kouvolassa tai Lahessa. Tutustuimme musiikkiluokkaan, natural spaceen :ulkoluokka, toimistoon ja sen torniosaan, kirjastoon, sähköpuolen opetus workshoppeihin, kosmetologeihin ja kampaajiin. Jotenkin niin erilaista verrattuna Suomeen. Opiskelijat melko rauhallisia, opetusmetodit osin samoja, tilat ehkä ahtaampia, digitalisaatiota ei ylenmäärin ja Espanjasta huolimatta meininki manjanaa eli ei kiireen tunnetta tai stressiä.

Lounas nautittiin El Nugolatissa, hiukAn kaupungin ulkopuolella. Mielenkiinotista nähdä periferiaa, hedelmä- ja oliivipuita, palmuja (edelleen) ja viiniköynnöksiä. Nyt tuntuu olevan taateleiden ja granaattiomenoiden aika! Lounas oli monipuolinen, tarjolla oleva lautasmäärä eri ruoka-aineineen oli mahtava. Tarjolla oli tapaksia, kala- ja lihavaihtoehtoista paellaa, jälkiruokana Elchen omaa torttua päälysvaahdolla. Paikallisilla taitaa olla tapana kruunata ruokailu lopuksi erityisen makealla tuotteella. Lounaan lomassa oli mukava saada lisätietoa espanjalaisuudesta, Espanjan tämönhetkisestä poliittisesta tilanteesta sekä taloudesta ja ihmisten yrittelijäisyydestä ja yrittäjyydestäkin.

Seminaaripäivän päätteeksi tutustuimme hyvin mielenkiintoiseen Pucol Museumiin, jonka rinnalla toimi 50-luvulla kehitetty primary school. Koulussa opetettiin vanhoja hyväksi todettuja tapoja lerning by doing menetelmällä. Hyvin tärkeää oli vanhojen tapojen ja historian kunnioittaminen sekä lasten oppiminen toinen toisiltaan. Yksi tärkeä teema oli oppilaan suhde luontoon, luonnonmukaisuus ja luonnon/puutarhan  kunnioittaminen hoitamalla sitä koulutyönä.

Pitkän päivän päätteeksi hotellin uima-altaan kautta kevyelle  päivälliselle historialliseen keskustaan ja lopulta väsyneinä mutta uusia kokemuksia täynnä omiin vuoteisiin. Mielessä jo huominen, mitähän uutta taas opimme? Tänään tuli jo hyvin paljon uusia kokemuksia ja myös ajoittain tunne siitä että meidän suomalaisten tulisi myös kunnioittaa sitä, mitä meillä oikein on! Viva la Esjanja!