Aurinkoinen, lämmin ja innovatiivinen päivä takana. Heti aamulla suuntasimme bussilla kaupungin keskustan ulkopuolelle Vinalopon sairaalaan. Sairaala on valtavankokoinen, yliopistosairaala, jossa on monia erikoisaloja ja paljon työntekijöitä sekä El Torretan opiskelijoita. Vaikuttava uudenkarhea sairaala, kaikin uusin laittein. Meille pidettiin ensin lyhyt perehdytys opiskelijaohjauksesta ja sen jälkeen kierrettiin lyhki- ja päiki- kirurgiassa.

 Sairaalakierroksen jälkeen takaisin La Torretan koululle, jossa meille esiteltiin koulun innovaatioita. Sähköpuolen opettaja oli tehnyt Lenny robotin, joka pystyi availemaan silmiään ja kommunikoimaan kahden opiskelijan kanssa. Robotti oli isompi kuin Lahdessa käytössä olevat Zorat, mutta yhtä vaikuttava kumean äänen kanssa. Se oli myös varsinainen ihme ja innostus espanjalaisessa maailmassa. Hieno! Lisäksi meille kerrottiin ja esiteltiin klovni, joka kiersi eri hoitapaikoissa ilahduttamassa ikääntyneitä asiakkaita. Tanja jopa pukeutui klovniksi :)

Illalla nautimme päivällisen farewell meiningilla erittäin kauniissa ja elegantissa ravintolassa. Nautimme 6 ruokalajin erittäin esteettisen ja maukkaan päivällisen, osallistuimme espanjalaiseen tietovisaan ja pidimme hauskaa. Samalla hiukan haikeina lopettelimme viikon kestänyttä kehittämismatkaa Espanjaan.

 

Reissu päättyy lauantaina kaikkien osallistujien kohdalta, kävelykilometrejä tuli jokaiselle paljon. erinomainen ja helposti toteutettava innovaatio löytyi Vinalopon sairaalan käytäviltä: punaiset askeleet kilometrin matkalla ja välietapit myös merkittyinä. Käy myös jokaiseen kouluun hoitoon&huolenpitoon, kuntoutumisen tukemiseen ja osaamisaloihin vinkkinä vaikka verisuonisairauksia sairastavan asiakkaan kuntoutumisen ohjaamiseen tai vaikka pulssin mittaamisen 300m kävelyn tai juoksun päätteeksi. Haastamme kaikki osallistujat merkkaamaan koulun käytäville nämä jalat ja etapit.

Espanja 4.10.2017,

Tänään aamumme alkoi vierailulla Raval Health Centressä, joka on perusterveydenhuollon yksikkö hyvin lähellä IES La Torretan koulua. Yksikössä pääsimme tutustumaan hammaslääkärin vastaanotolle, kurkistimme fysioterapiahuoneeseen, perhevalmennushuoneeseen, hoitajan vastaanottotilaan sekä laboratorioon. Kiinnitimme vierailumme aikana huomiota tilojen rauhallisuuteen, siisteyteen ja viihtyisyyteen. Kuulimme että vastaanotot ovat asiakkaille täysin ilmaisia ja hoitoon pääsee nopeasti. Tarvittaessa lääkäri tekee kotikäyntejä! 

Käynnin yhteydessä saimme nauttia perinteisiä espanjalaisia herkkuja horchata et fartons.

Kävelimme Vinalopo-joen yli seuraavaan tutustumiskohteesemme, San Jose Asylumiin. Se on kirkon ylläpitämä suurehko ikäihmisten asumisyksikkö. Asukkaita kodissa on 145 ja nunnat huolehtivat paikan toiminnasta. Miehet ja naiset on jaettu eri siipiin, mutta avioparit nukkuvat ja syövät yhdessä. Jokaisessa vuorossa on yksi sairaanhoitaja nunnien ja vapaaehtoistyöntekijöiden lisäksi. Lääkärillä on vastaanotto joka arkipäivä aamuisin. Asuintilojen yhteydessä on myös upea kirkko. IES La Torretan hoitotyön opiskelijat käyvät ajoittain askartelemassa ja laulamassa asiakkaiden kanssa, mutta varsinaista työssäoppimista siellä ei tehdä.

Tutustumiskäyntien jälkeen menimme lounaalle El Canto -ravintolaan, josta matka jatkui koululle. Lopuksi keskustelimme projektin kulusta ja Unkariin workshopin järjestelyistä.

Päivä oli antoisa ja aurinkoinen. Tiesittekö muuten että Elchessä on yli 200 000 palmua, eli lähes yhtä paljon kuin asukkaita!

Mervi & Nina 

Espanja Elche 3.10.2017

Tiistai 3.10 2017

Tiistaiaamu alkoi aamiaisella, ja yhteisellä kokoontumisella hotellin aulaan. Tästä jatkoimme yhdessä La Torreta High Schooliin. Koululla espanjalaiset esittelivät Espanjan koulutussysteemiä. Ohessa kuva Espanjan koulutusjärjestelmästä.

Eroja suomalaiseen koulutusjärjestelmään ovat muun muassa seuraavat:
- esikoulua käydään 3-6 vuoden iässä
- varsinainen koulu aloitetaan jo 6 vuoden iässä
- peruskoulua käydään 16 vuoden ikäiseksi
- sen jälkeen valittavana ammatillisessa koulutuksessa on kaksi opintopolkua:
a) erityistä tukea tarvitseville
b ) muille opiskelijoille

Tämän jälkeen "muut opiskelijat" voivat valita opiskelupolun jolla etenevät, näitä ovat Dual-malli (työssä ja koulussa) ja Perusmalli (koulussa 1,5 vuotta ja sen jälkeen työssäoppimassa 4 kuukauden ajan). Mikäli heillä on edellytyksiä, he voivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakouluun ja yliopistoon saakka.

Tämän jälkeen kiersimme koululla erilaisissa workshopeissa jossa opiskelijat esittelivät meille omaa tutkintoaan, ja näimme heidän luokkahuoneitaan ja käyttämiään hoito- ja työvälineitä.

11.00-13.00 Vierailimme Specialized an Intergral Care Unit sairaalassa. Sairaala jakautuu kahteen eri rakennukseen, toisessa on osastototoimintaa ja toisessa Suomen vastaavaa päiki-,  lyhki- ja poliklinikkatoimintaa, sekä kemoterapiaa. Siraala on suuri ja sieltä löytyvät lähes kaikki erikoisalat.

13.30-15.00 Yhteinen lounas El Canto ravintolassa.

15.00 alkaen meillä oli opastettu kierros Elchen kaupunkiin ja historiaan liittyen.

16.45 alkaen meillä oli kierros Museu de la Festassa ja tämän jälkeen poikkesimme vielä Basilica de SantaMaria kirkossa.

Päivä oli raskas, mutta antoisa ja mielenkiintoinen.

Tämän päivän blogivuorossa olivat Heidi ja Arja Suomen diakoniaopistosta Lahden kampukselta. 

Maanantai 2.lokakuuta 2018, Welcome to Elx (Elche)
Saavuimme tänne Espanjaan jo eilen. Kaikki hankkeen osallistujat ovat majoittuneet kauniiseen periespanjalaiseen Hotel Milenioon. Värikästä terrakottaa, savea, kiviä, palmuja ja kuivista kuivinta maaperää on jokapuolella näkyvillä. Ja hiukan hiostavaa, ehkä +25 astetta lämmintä.

Aamu alkoi hotellin hurjan hyvällä aamupalalla, jonka jälkeen kävelimme lähellä olevalle host-koululle, La Torreta High Schooliin. Siellä kaksi enkun opettajaa otti meidät huomiinsa. Koulun rehtori piti lyhyen ja määrätietoisenkin tervetuliaispuheen, jonka jälkeen opiskelijoiden vanhemmat tarjoilivat meille kuumaa suklaata -jep todellakin, lämmintä sulatettua suklaata, ihan kuin suklaavanukasta lämpimänä, sekä paikallista pullaa, tuoreita taateleita, granaattiomenaa ja muita hedelmiä.

Sitten kierrokselle kampusalueelle, joka oli 70-luvulla valmistunut. Pieniä, perusespanjalaisia, keltaisia kivitaloja, joita ympäröi kapeat betoni- ja palmukujaset. Niin erilaiset kuin Suomessa, Porvoossa, Kouvolassa tai Lahessa. Tutustuimme musiikkiluokkaan, natural spaceen :ulkoluokka, toimistoon ja sen torniosaan, kirjastoon, sähköpuolen opetus workshoppeihin, kosmetologeihin ja kampaajiin. Jotenkin niin erilaista verrattuna Suomeen. Opiskelijat melko rauhallisia, opetusmetodit osin samoja, tilat ehkä ahtaampia, digitalisaatiota ei ylenmäärin ja Espanjasta huolimatta meininki manjanaa eli ei kiireen tunnetta tai stressiä.

Lounas nautittiin El Nugolatissa, hiukAn kaupungin ulkopuolella. Mielenkiinotista nähdä periferiaa, hedelmä- ja oliivipuita, palmuja (edelleen) ja viiniköynnöksiä. Nyt tuntuu olevan taateleiden ja granaattiomenoiden aika! Lounas oli monipuolinen, tarjolla oleva lautasmäärä eri ruoka-aineineen oli mahtava. Tarjolla oli tapaksia, kala- ja lihavaihtoehtoista paellaa, jälkiruokana Elchen omaa torttua päälysvaahdolla. Paikallisilla taitaa olla tapana kruunata ruokailu lopuksi erityisen makealla tuotteella. Lounaan lomassa oli mukava saada lisätietoa espanjalaisuudesta, Espanjan tämönhetkisestä poliittisesta tilanteesta sekä taloudesta ja ihmisten yrittelijäisyydestä ja yrittäjyydestäkin.

Seminaaripäivän päätteeksi tutustuimme hyvin mielenkiintoiseen Pucol Museumiin, jonka rinnalla toimi 50-luvulla kehitetty primary school. Koulussa opetettiin vanhoja hyväksi todettuja tapoja lerning by doing menetelmällä. Hyvin tärkeää oli vanhojen tapojen ja historian kunnioittaminen sekä lasten oppiminen toinen toisiltaan. Yksi tärkeä teema oli oppilaan suhde luontoon, luonnonmukaisuus ja luonnon/puutarhan  kunnioittaminen hoitamalla sitä koulutyönä.

Pitkän päivän päätteeksi hotellin uima-altaan kautta kevyelle  päivälliselle historialliseen keskustaan ja lopulta väsyneinä mutta uusia kokemuksia täynnä omiin vuoteisiin. Mielessä jo huominen, mitähän uutta taas opimme? Tänään tuli jo hyvin paljon uusia kokemuksia ja myös ajoittain tunne siitä että meidän suomalaisten tulisi myös kunnioittaa sitä, mitä meillä oikein on! Viva la Esjanja!

Torstai 8.6.2017

Torstaipäivä alkoi jälleen tuttuun tapaan aamiaisen jälkeen klo 8.30, jolloin Andy hakee ryhmämme hotellilta ja vie meidät Collegeen. On ollut todella hienoa havaita, kuinka ystävällisiä, kohteilaita ja vieraanvaraisia ihmiset täällä ovat. Säät eivät ole oikein suosineet, olemme saaneet kokea pääosin tyypillistä englantilaista säätä. On ollut pilvistä, tuulista ja välillä sateista.

Tänään ohjelmassa oli tutustua lastenhoitopalveluihin. Jakauduimme kahteen ryhmään. Kävimme ensin NAR Children's Centressä.

Mukanamme oli The College of West Anglian opettaja. Englannissa turvallisuusasiat ovat erittäin tärkeitä ja alkuun näytti siltä, että emme pääse tutustumaan paikkaan, kun alunperin sovittu henkilö ei ollut paikalla, mutta hetken keskustelun jälkeen pääsimme sisään. Jokaisen meistä piti kirjata ylös ketä olemme, millä asialla ja kellonaika milloin tulimme. Kirjaaminen on pitänyt tehdä joka työpaikassa, jossa olemme käyneet tutustumassa. Kuvia saimme ottaa vain aulasta, sen jälkeen puhelin ja kaikki muut tavarat piti jättää erilliseen huoneeseen. Puhelimen käyttö ja kuvien ottaminen oli tiukasti kielletty, turvallisuussyistä.

Päiväkodin lapset olivat iältään 5 kuukauden iästä viiteen ikävuoteen. Ja lapset oli jaettu osastoihin iän mukaan niinkuin Suomessakin. Nuorimpien ryhmässä oli 9 lasta ja vanhimpien ryhmässä 20 lasta maksimissaan. Hoitajia (childcare practitioner) ryhmissä oli kolme. Lapsiryhmien huoneet olivat värikkäitä, ja lapsilla oli paljon leluja saatavilla. Eroa suomalaiseen päiväkotimaailmaan oli muun muassa se, että lapset eivät automaattisesti nukkuneet päiväunia, vaan jokainen lapsi nukkui, silloin, kun nukutti. Pienimmät lapset nukahtivat suloisesti pieniin koiranpeteihin lattialla, vaikka pienimmillä lapsilla oli oma sleep room myös olemassa. Jännä oli, että ryhmien huoneet olivat osittain ulkona, eli isommat lapset saattoivat kulkea sisältä ulos katetulle pihalle, kun halusivat. Toinen asia, joka oli suomalaisen silmään erikoista oli se, että lähes joka ryhmässä oli hiekkalaatikko sisällä. Lapset saattoivat myös syödä osittain oman aikataulun mukaan eli jos lapsi esimerkiksi nukkui, häntä ei herätetty, vaan lounas tarjottiin lapsen herättyä. Päiväkodissa oli tyypillistä, että useimmat lapset olivat vain osa-aikaisesti paikalla.

Toinen tutustumispaikka oli Applewood nursery, joka on Collegen välittömässä läheisyydessä. Tässä nurseryssä oli kolme osastoa, joihin laoset oli jaettu ikäryhmittäin. Tässäkin oli jaettu iso tila eri alueisiin ja toimintoihin, kuten kotileikki, rauhallinen leikki ja messy play eli sotkuiset leikit.  Tässä paikassa yksi asia, mikä jäi mieleen, oli se, että kaikille lapsille kirjattiin päivittäin/tarvittaessa tavoitteita, joihin lasten kanssa pyrittiin päivän toiminnoissa. Tässäkin paikassa oli samalla tavalla mahdollisuus olla ulkona ja sisällä ja hauska yksityiskohta oli, että lapsilla oli hiekan lisäksi keittämätöntä cuscussia ja pastaa, jolla he saattoivat leikkiä hiekan lisäksi. Lisäksi lapsilla oli tummista kankaista tehty pimeä, jossa he saattoivat leikkiä taskulamppujen kera. Hoitajat ottivat paljon kuvia lapsista,  jotka he lataavat suojattuun ohjelmaan, jotta vanhemmat voivat seurata kuvien kautta lasten toimintaa. Muuten periaatteiltaan toiminta oli hyvin samantyyppistä kuin NAR lasten keskuksessa.

Toiminta  molemmissa paikoissa oli lapsilähtöistä ja hoitoa pyrittiin yksilöllistämään mahdollisimman paljon. Toisaalta turvatoimet ovat tarkat ja sääntöjä tuntuu olevan englantilaisessa systeemissä paljon. Toisaalta Suomessa esimerkiksi aseptiikka on tärkeä asia myös päiväkodissa, mutta vaikuttaa, että se ei painotu engalantilaisissa päiväkodeissa.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen päivä ja opetti paljon erilaisista hoitokulttuureista.

Satu ja Arja

Keskiviikko 7.6.2017

Tänään vietimme mielenkiintoisen ja antoisan päivän tutustuen hyvin erilaisiin kohteisiin.

Education system

Aamu alkoi Sophien luokassa keskustellen juuri opintonsa päättävien level 3- opiskelijoiden kanssa. Saimme samalla tutustua heidän kurssitehtäviinsä sekä ryhmätöihin. Juttelimme heidän kanssaan myös heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan ja kävi ilmi, että suurin osa opiskelijoista on jatkamassa opintojan yliopistossa. Nämä opiskelijat olivat kaikki lasten kasvatuksen ja hoidon opiskelijoita ja monilla oli aikomuksenaan opiskella opettajaksi.
Tässä muutamia heidän kurssitöitään:

Independence matters

Ajoimme pienen matkan päähän Independence Matters nimiseen päivätoimintakeskukseen, jossa on omat yksikkönsä vanhukselle ja kehitysvammaisille henkilöille.Vierailumme alkoi perinteisen englantilaiseen tapaan kahvi- ja teetarjoilulla!

Tutustuimme ensin vanhusten päivätoimintayksikköön, jonka toiminta jakautuu niin, että kolmena päivänä viikossa toiminta on tarjolla muistisairaille vanhuksille ja kahtena päivänä viikossa kaikille ikääntyneille. Vanhukset asuvat omissa kodeissaan, joista tulevat kuljetuksella päivätoimintakeskukseen. Päivätoiminta koostuu erilaisista aktiviteeteista, kuten pelaaminen, laulaminen, puutarhanhoito, bingo ja erilaiset retket. Muistisairaita vanhuksia on ryhmässä mukana kerrallaan maksimissaan 18 henkilöä, ikääntyneiden ryhmässä on maksimissaan noin 20 henkilöä.

Jututimme ohjaajia, jotka kertoivat että osa asiakkaista on ollut mukana toiminnassa jo vuosien ajan.

Pääsimme tutustumaan myös toiseen yksikköön, joka on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille.

Toiminta on hyvin yksilöllistä ja henkilökohtaisesti jokaisen asiakkaan tarpeisiin räätälöityä.

Tässä vielä kuvia tiloista ja asiakkaiden taiteesta!

Aistihuone

Asikkaiden taidetta

Näissä tuoleissa mahtaa olla mukava istua!

Goodwin´s Hall Care Home

Päivän toinen vierailu suuntautui Goodwin´s Hallin hoivakotiin, joka on yksityinen 70-paikkainen hoitokoti King´s Lynnin keskustan tuntumassa. Talon toiminta jakautuu hoivakotipuoleen ja enemmän sairaanhoidollista huolenpitoa tarjoavaan puoleen.

Asiakas voi asua hoivakodissa koko loppuelämänsä ajan. Tilat olivat juuri remontoidut ja erittäin valoisat ja viihtyisät. Asiakkailla on muun muassa käytössään oma kampaamo, useita viihtyisiä ruokasaleja ja jopa oma elokuvateatteri! Heillä on myös koko taloa ympäröivä kaunis puutarha, jossa asiakkaat voivat halutessaan osallistua puutarhanhoitoon.

yksi ruokasaleista

puutarhahommia!

alakerran kahvila

aktiviteetteja tarjolla

Johtajan kanssa kävimme mielenkiintoisen keskustelun muun muassa maksupolitiikasta ja hoitajien taustasta sekä työssäoppimisen määrästä. Goodwin´s on hyvin laadukas ja eksklusiivinen hoitokoti, jonka hoitomaksut vaihtelevat 850-1900 puntaan viikossa riippuen asiakkaan yksilöllisistä tarpeista.

Asiakkaiden keski-ikä on 90- vuotta ja vanhin asiakas on iältään 106-vuotias!

Ruoka

Meitä on matkamme aikana hellitty makuelämyksillä ja emme varmaan juurikaan ole kokeneet nälän tunnetta matkamme aikana! Päivittäinen lounas on syöty koululla ravintola Novuksessa.

Opiskelijoiden valmistama herkullinen lounas

Päivä huipentui matkalla Hunstantonin rantakylään, jossa pääsimme kokeilemaan onneamme peliautomaattien hehkussa.

Tämän jälkeen jatkoimme matkaamme kohti rantaravintolaa, jossa nautimme herkullisen Fish´n Chips- päivällisen.

Ja naurua riitti!

Tämän blogitekstin kirjoitti Outi ja Nina.